tiistai 30. huhtikuuta 2013

Akka putosi kaivoon ja Ukko oksentaa - Koivurinteen vappuaatto

Niin tuli vappu tai oikeastaan sen aatto. Akka heräsi siihen, että kissa hurisi korvan juuressa. Akka yritti potkia Ukkoa hereille, mutta jalka tapasi vain tyhjää. Akka tarkasti kellonajan, joka oli vaille viisi. Unisella äänellään hän yritti tavoittaa Ukkoa, joka ilmeisesti siis oli antamassa kissoille varhaisaamiaista. Akka kärisi unisella äänellään, että kissa kiusaa, ja niin Ukon ääni kuului alakerrasta kutsuen Tanelia. 

Mutta miksi Ukko ei tullut ylös? Akka ei tietenkään saanut enää unta, vaan lähti katsomaan, mikä oli hätänä. Ja siellä Ukko makasi, henkihieverissään välikamarin sängyllä. Hänelle oli iskenyt mitä kamalin oksennustauti.
Akallakin kesti sitten pitkään selvitettyään, että Ukko varmasti jäisi henkiin, että hän sai taas unen päästä kiinni.

Akka kuvasi joitain juttuja aiemmin, mitä löytyi talon alta. Lehdet olivat pääsääntöisesti vuodelta 1945, jolloin talokin oli rakennettu.

 




Talon alle oli tungettu melkoisen paljon tavaraa. Tässä näkyy vain yhden seinustan haravoinnin tuotos.


Viikonloppuna Akka antoi Ukolle vastuullisen tehtävän kaivaa maasta epämääräisen tynnyrin tai minkälie kehikon.


Kehikko paljastui loppujen lopuksi Kodan kiukaan osaksi, joka oli upotettu maahan nuotiopaikaksi. Paikka vaan oli hieman liian keskeisellä paikalla, joten tämä kehikko jää odottelemaan uutta sijoituspaikkaansa.


Akka kurkki talon alle, kun vihdoin sinne oli suora näkyvyys. Kaikkialla oli ihmeellisen hyvässä kunnossa rakenteet, mutta tämä takapäädyn pysti suorastaan säikäytti. On kyllä hienoa, että kosteus saadaan johdettua maahan, mutta tämän tolpan kera kosteus myös nousee. Tämä uretaanipatsas on juuri yläkerran portaiden alla, joka jo on antanut merkkejä ongelmista. 

Vaikka lattiaa korjatessa olivat edesmenneet remontoijat tipautelleet eristeet suoraan maahan, runko kaikkinensa oli kuiva ja kunnossa. Kyllä oli ollut Koivurinteellä varjelus, että oli säästynyt näihin päiviin saakka.


Akka muisteli nähneensä vanhan likakaivon paikan jossain etupihalla. Vappuaattona hän käveli etsien mahdollista kaivon paikkaa, kun yhtäkkiä hän putosi reittä myöden kuoppaan. No nyt se kuoppa sitten löytyi!


Hyvä, että löytyi näin helpolla. Eikä käynyt Akan mitenkään, joten kaikki oli taas ihan hyvin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.