Kanojen kevättarha

Kanojen ulkoilutarha eli kevättarha on vähän siistiytynyt viikonlopun aikana. Petoverkko on nyt tarhan alaosassa ja sen reunojen päällä kiviä. Varsinainen kesätarha tulee tuohon jatkoksi tielle saakka, mutta sillähän ei ole vielä kiirettä, kun vasta kesäkuussa voi kanoja pitää ilman verkkokattoa. Koivurinteen kanoilla on kyllä muovikin suojana, ettei sateellakaan tarhassa kastu.

Nyt ei pitäisi tarhaan mennä ylimääräisiä eläimiä ainakaan alareunojen kautta. 

Ulkorakennuksen takaosa oli aikoinaan kauheaa ryteikköä. Nyt se alkaa siistiytyä pikkuhiljaa. Vasemmalla näkyvä kaivonkansi kuuluu saunan likakaivoon. Jostain syystä kunnallistekniikkaa ei ole siirretty saunaan asti. 

Kanojen kuulumisia: Yhtenä päivänä kukko päätti rohkaistua ja hyppäsi Siirin selkään. Siiri-kuku on siis se ensin saapunut vuoden ikäinen sinkkukana, joka ei eläessään ollut nähnyt orsia tai kukkoja. Siiri säikähti suunniltaan, kiljaisi äänekkäästi ja meni oikopäätä hiekka-astiaan pesulle. Ei siis vielä onnistunut Taunon kosioretki.

Kevään merkkejä

Varma kevään merkki on se, että katto tuli valmiiksi. Niin, ihan kokonaan valmiiksi, ihan viimeistä putkea myöten. Katon valmistuminen tarkoitti myös sitä, että siitä tuli lasku. Lasku oli pari tonnia arviota suurempi. Koko hinta oli kymppitonnin loppujen lopuksi. Kyllä ovat Ukko ja Akka säästäneet koko talven, että saisivat rahaa kattoa varten. Valmistumisen viivästyminen ei siksi niin pahalta tuntunutkaan.

Mökiltäkin piti myydä puut, mutta jäi sinne muutama kukka sentään.

Tänään oli mukavan lämmintä, eikä ollut tuulista, joten kanat uskalsivat tulla ulkoilemaan. Akalla jäi tarhan ovi raolleen, ja Ansa vikkelänä likkana livahti pihalle. Siellä se viipotti kovaa kyytiä Akka perässä. Sai Akka sen onneksi kiinni ja palautti takaisin tarhaan. Ei saa kanoja päästää pihalle ennen kesäkuuta, sanoo laki. Ansa ja Akka ovat nyt rikollisia sitten.

Varma kevään merkki on myös Ukon syntymäpäivä. Kakku on ihan pakko leipoa Ukolle. 

Downshifting on työlästä

Monella ihmisellä on kaipuu yksinkertaisempaan ja hitaampaan elämään, maalaisuuteen, leppoistamiseen tai kohtuullistamiseen. Sellaista elämää eletään Koivurinteellä. Mutta ei se mitään leppoisaa oikeasti ole. Downshifting on työlästä!

Aamulla Ukko herää ensin ja laittaa hellaan tulet. Näin saadaan taloon lämmintä ilmaa ja myös lämmintä vettä. Hanasta kun tulee vain kylmää, todella kylmää.

Joka toinen aamu Ukko lämmittää saunan, kiukaan ja muuripadan. Lämmitykseen kuluu puita. Niitä on haettava liiteristä sekä saunalle että talolle. Eivätkä puut mene itsestään liiteriin, jonkun (Ukon) on ne sinnekin laitettava. Ja jostain ne on sinne hankittava.

Aamupalan jälkeen Akka tyhjentää pöydän, petaa pedin ja menee syöttämään kanat (Ukkokin kyllä yleensä tulee, ei malta olla hetkeäkään pois sieltä), vaihtaa vedet ja heittää kaurat.

Sauna-aamuna kylpemisen jälkeen Akka siivoaa saunan, pesee lauteet, ritilät, seinät ja lattiat. Laittaa vielä pellin kiinni lähtiessään.

Iltapäivällä lämmitysoperaatiot jatkuvat. Kamarin kaminaan tehdään tulet, käydään ruokkimassa kanat, kerätään munat, tehdään ruoka ja tiskataan (vedet pitää lämmittää).

Vessana on huussi tai asuntovaunuvessa. Molempia pitää tyhjentää. Vesisäiliöt pitää täyttää ja vati tyhjentää.

Maalaiselämä alkeellisissa oloissa on oikeasti työlästä. Kaikessa kuitenkin näkee oman kätensä jäljen, näkee, mitä saa aikaiseksi. Se siinä onkin kaikkein parasta.

Hirvityksiä ja hienostelua

Ukon ampuman hirven kallo on lojunut pitkään pihalla. Vihdoin se pääsi paikalleen säikyttelemään metsän eläviä ja muita höntiäisiä.

Paikka löytyi huussin edestä päätyseinästä. Siihen se sopii kuin olisi aina ollut, sopivan rouhea seinäkoriste.

Kanat saivat uudet pehkut. Siitä se ilo syntyi, kun kanat pääsivät kunnolla kuopsuttamaan ja kylpemään. Oli niiden kylpemistä mukava seurata.

Akka tosiaan laittoi verhot munintapesiin. Kyllä ovat hienot! 

Reikä seinässä ja muita kotkotuksia

Eilen illalla Ukko ja Akka menivät kanalaan ja alkoivat melkoisen operaation. Kanat ja kukko pyörivät ympärillä kuin väkkärät seuraten silmä kovana, mitä oli tapahtumassa. Ja illan kuluessa se selvisikin. Nimittäin kohta oli reikä seinässä. Reikä kuitenkin laitettiin umpeen ja kanat pääsivät rauhoittumaan ja valmistautumaan unille.

Tänään koitti sitten suuri päivä, kun iltapäivällä reikä avattiin molemmin puolin. Ukko oli kanalassa ja Akka oli ulkotarhassa. Sitten alkoi houkuttelu. Siiri arvatenkin oli kaikkein uteliain ja rohkein katsomaan, mikä tuon reiän tarkoitus oikein oli.

Ja mihin ihmeeseen sitä sitten päätyi? Eipä ole näistä kanoista kukaan vielä tällaista elämystä kokenutkaan. Ei ihme, että kaikkia jännitti niin kovin.

Siiri päätyi pihalle tarhaan ja oli tyytyväinen rohkeuteensa. Varmasti siellä odottavat herkut vaikuttivat tähän rohkaistumiseen.

Kukkokin uskaltautui pihalle. Kovan huudon kanssa se tutki aitauksen.

Myös kukon ykkösvaimo Elsa uskaltautui ulos. Oli kyllä kovasti ihmettelemistä, uusia ääniä, tuuli ja avarat näkymät.

Ulkoilu ei kestänyt kovin pitkään. Nyt kuitenkin reiän tarkoitus selvisi kanoille. Ehkäpä sieltä muutkin joku päivä vielä uskaltavat pihalle. Vielä koko tarhakin on täysin viimeistelemätön ja suojaamaton alareunoistaan. 

Tässä vielä kuva Viirun ja Pesosen kanalasta. On kyllä hienot oltavat kanoilla siellä. Ja nuo verhothan ovat aivan mahtavat.

Ja vielä viimeinen uutinen: munien tulo alkaa olla jo ihan huipussaan, eilen tuli viisi munaa ja tänäänkin neljä. Hyviä kanoja ovat kaikki tyynni!

Kun joutsenet lensivät yli

Tänä aamuna joutsenet lensivät Koivurinteen yli suurta meteliä pitäen. Kyseinen tapahtuma laukaisi Taunossa alkukantaiset vaistot ja SE tapahtui. Tauno aloitti kiekumisen. Ja kun se oli oppinut kiekumaan, se jatkoi sitä koko aamun. Ukko ja Akka naureskelivat saunassa kylpiessään Taunon äänijänteiden availulle. Kyllä se vaan Taunosta kasvaa oiva laulaja. Kanala vaan on niin eristetty, ettei pihalle kuulu sieltä mitään.

Kanala saa joka päivä jotain uutta. Koska kanat ovat varmasti kaunosieluja, on syytä myös sisustaa ja somistaa.

Koska munintapesiä pitää olla 1 jokaista neljää kanaa kohden, niitä on oltava laskutoimituksen mukaan siis kaksi. Väliseinä oli liian harva, joten Elsan toiveesta Akka laittoi levyn väliseinään. Muuten ei onnistunut muninta yhdessä Siirin kanssa. Jotain yksityisyyttä sentään... Eivät kanat käytä tikkaita, mutta ovathan ne ihan sievät. Akka suunnittelee ihan tosissaan verhoja noihin koppeihin. =) (Viirun ja Pesosen kanalassakin on verhot.)

Kapea orsi vaihtui kahteen paksumpaan orteen.

Hehkulamppu palaa 14 tuntia päivässä. Roikkalamppu syttyy ennen hehkulampun sammumista ja on hämärävalona hetken aikaa, jotta kanat ehtivät kömpiä yöpuulle (ja Siiri pesäänsä). Tähän tarvitaan kaksi ajastinta.

Kanat ovat kauheita sotkemaan, joten Ukko rakensi ruoka-automaatin. Putki on täynnä rehua, ja alhaalta on kanojen helppo nokkia sitä. Ylijäämä valuu fatiin (=vatiin) ja siitäkin voi syödä. Kanankalkkiastia kiinnitettiin seinään, ettei kaadu lattialla. Kuvassa näkyy Ansa.

Emmi näyttää mallia, miten kätevä on nyt syödä.

Seuraava projekti onkin ulkoilutarha, joka syntyy siis kasvihuoneesta. Ukko tuolla pihalla on sitä parhaillaan tekemässä. Tällä viikolla kanat pääsevät jo pihalle.

Siiri-neidille seuraa

Keskiviikkona Ukko ja Akka ajoivat Hämeenkyröön hakemaan lisää kanoja, Alhon kannan maatiaisia. Paikka olikin yllättäen Akalle tuttu Karmel-koti. Siellä Akka oli nuorena plikkana ollut kurssilla ennen kibbutsille lähtöä. Mukaan pakattiin neljä kanaa ja kukko, kaikki vielä ihan nuoria aikuisia, viime syksynä kuoriutuneita.

Siiri oli pesässä jo nukkumassa, kun Ukko ja Akka laatikon kanssa rynnivät sisään. Ensin nostettiin laatikosta kukko. Kukon nimi on Tauno ja komea on kuin mikä!

Regina on vaalea kaunotar, jolla on rengas pyrstön ympärillä.

Elsa ja Ansa ovat keskenään hyvin saman näköisiä, mutta Elsa on hieman suurempi kuin Ansa. Vaaleita kaunottaria hekin.

Emmillä on hieman tummaa höyhenissä. Hän erottuu parhaiten joukosta.

Uudet kanat olivat hieman varuillaan aluksi, mutta tutkivat uteliaina paikkoja ja ruokatarjontaa.

Nämä olivatkin heti tuttuja orren kanssa. Siirille orsi taisi olla täysin uusi elämys.

Siiri-kuku oli aivan hädissään, kun tajusi, että nyt tuli lauma ihan vieraita lintuja hänen kanalaansa. Yllättäen Siiri hyppäsi orrelle ja tuli ihan Akan viereen valittamaan. Ja kun Akalla oli käsi orrella, Siiri laittoi päänsä Akan käsivarrelle ja painautui ihan kiinni. Akka otti Siirin syliin, paijasi, silitti ja vakuutti, ettei sillä olisi mitään hätää, sehän oli reilusti suurempi kuin muut, jopa kukkoakin suurempi. Siiri oli jonkin aikaa sylissä, mutta halusi sitten lattialle ja rökitti ne muut. Niin, että topakka on Siiri-neiti, eikä sovi kukonkaan tulla kukkoilemaan.

Ukolla ja Akalla onkin nyt ollut kova seuraaminen, ettei vaan nokkiminen liian kovaksi muutu. Eilen illalla Ukko ja Akka menivät taas katsomaan. Siiri oli ihan hädissään ja tuli kertomaan asiaansa. 

Kun oli Ansa mennyt hänen pesäänsä, eikä Siiri päässyt nukkumaan. Miten tässä nyt oikein näin kävi, sehän oli Siirin peti? Akka kurkisti pesään ja näki Ansan pyllistelevän siellä. Eiköhän tuo näyttänyt olevan munintatouhussaan.

Hetken päästä pesässä olikin pieni muna, Ansa siirtyi suosiolla pois pesästä ja Siiri pääsi nukkumaan. Siirin munat ovat isompia ja ruskeita, näiden maatiaisten munat ovat pieniä ja vaalean beigejä.

Kanalaan tuli rauha ja kaikille löytyi nukkumapaikka. Koivurinteellä oli taas kaikki hyvin.

Ensimmäiset

Koivurinteellä on vietetty ensimmäisiä hetkiä. Tänään töistä tultuaan Akka kävi Siirin kanssa juttelemassa ja tarkasti pesän. Siellä oli nätti muna. Kyllä Akka kehui Siirin oikein maasta taivaisiin, kun on niin hyvä kana munimaan. Ja Siiri vastaili Akalle potpottamalla oikein kovasti.

Hellassa on poltettu ensimmäiset tulet. Hyvin palaa ja hienosti vetää.

Akka käski lauantaina välillä Ukkoa koristelemaan kakkua. Ukon ensimmäinen kakku näyttää tältä. (Pursotukset teki Akka.)

Koivurinteen kanala

                                   

Aamulla sai Akka merkillisen puhelun. Akan kaveri sieltä naurun keskeltä sai sanottua, että olisi nyt se kana tarjolla. Hänen äitinsä oli saanut kanan synttärilahjaksi, mutta ei oikein tiennyt, mitä olisi sillä tehnyt. Pataankaan ei raskinut sitä laittaa. Ja kaveri oli lukenut Akan kanahaaveista, joten siten tiesi tarjota kanaa. Akka lupasi ottaa, kun kerran ihan pihaan tuotaisiin. Mutta Koivurinteellä ei ollut kanalaa. Joten sellainen olisi iltaan mennessä oltava. Jo aiemmin olivat Ukko ja Akka miettineet, että verstaan toisesta päästä saisi kyllä ihan hyvän pienen kanalan. Siitä siis lähdettiin tekemään kanalle majapaikkaa. 

Tyhjennyksen ja siivouksen jälkeen lattia paperoitiin. Kesällä pitää sitten tehdä lattia paremmin ja eristää vähän.

Seuraavaksi oli vuorossa väliseinä.

Väliseinään tuli ovi.

Ja siellä on sitten erillinen kanalatila.

Kanalassa pitää olla munintapesä.

Ja orrelle pääsee sitten yöksi nukkumaan. Hiekka-astia on kylpemistä varten. Sieltä löytyy myös hyvät jauhinkivet. Orren alla on kakkalauta, josta saa kakat pois pyyhkäisemällä.

Lämmitys hoituu pikkupatterilla.

Juomaksi tarjolle laitettiin vettä, ruuaksi kananmunasalaattia (kuorineen), kissanruokaa ja luomukaurahiutaleita.

Ja kun kaikki oli valmiina, tuli asukas ja asettui uuteen paikkaansa. Paljon oli tutkittavaa. Kakkalaudan tarkoitus oli ihan kerrasta selvä, sinne kananen päästi heti syötyään.

Kana sai nimekseen Siiri. Seuraavista tulee sitten Ansa, Elsa ja Regina. Ja kukko on tietysti itse Tauno.